maanantai 20. helmikuuta 2012

Kauniita naisia ja komeita miehiä!

Voi jeeee! Nyt on sitte vanhojen tanssit nähty ja laivareissu heitetty! Taivahan talikynttilät miten kauniita nuoria naisia ja komeita nuoria miehiä siellä näkyikään! Mistä niitä oikein tulee?? Tanssit oli hyvin harjoiteltu ja kuviot meni niin nappiin kun vaan mennä voi! Jos nyt joitain pikku kömmähdyksiä tuli niin niitä ei nähnyt kukaan. Oli ilo katsella ! Pikkusiskon huokaus " mitä! Onks meijen Ville tosissaan noin komee?" kertoi kaiken! Miljakin liiteli pitkässä ihanassa hameessaan kun mikäkin paratiisin perhonen!! Sain sitä minäkin tanssia frakki pukuisen nuoren miehen käsivarsilla!! Karvat nousi pystyyn kun käsky kävi, ja yksi elämäni kohokohdista tuli siihen paikaan!! Olinpa niiiiin ylpee äiti  monien ylpeiden äitien joukossa. Kiitos Ville. Ja kiitos Miljalle kanssa. Olitte kaunis pari!!

Lennossa ja tukka putkella paineltiin sitte laivalle jatkamaan! HUH! Muoti muuttui kun iskusta ja hameet lyheli toista metriä! Enpä tiedä, vanha olen, mutta kyllä sitä oli siellä tansseissa kivempi katsella, muotia meinaan. Tytöt on kauniita, on niillä päällä mitä hyvänsä, mutta täytyy sanoa että henkeäni pidättelin muutaman hameenhelman nähtyäni. Oli ne niin lyhyitä. Tarkoitus on kai näyttää pitkää kaunista säärtä mahdollisimman pitkälti, ja jos kerran säärtä on niin miksei näyttäisi, mutta rajansa kaikella. En oikein usko että nuorten miesten mielenrauhaa kauheasti sekoittaa hame, josta ei tiedä onko se edes hame vai pitkä T-paita. Ainakaan positiivisessa mielessä. Ja siihen päälle huimat korkkarit ja kaatokänni!! No niin, saarnat sikseen! Hyvä mieli jäi risteilystä. Mun "vahdittavat" olivat siistejä, mukavia ja hyväkäytöksisiä nuoria miehiä, tyttöjäkin näkyi hytissä aika ajoin, tyttöystäviä ja oman luokan tyttöjä,  kaikki osasivat käyttäytyä kauniisti. Kiitokset heille mukavasti sujuneesta matkasta.

Niinkuin pojat laivamatkalla totesivat "nyt on sitte tanssit tanssittu". Uutta odotellessa mennään kohti kevättä. Aurinko paistaa ja porat soi! Evakkoreissu edessä. Ensi viikolla on alettava tyhjentämään keittiötä, eteistä ja olohuonetta että pääsevät pienet keltakypäräiset miehet huushollia remontoimaan!!

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Yövuoron jälkeisiä tunnelmia!

Väsyttää niin vietävästi, pää käy silti taas täysillä! Nukkumaan ei kannata vielä käydä - siitä ei kuitenkaan tule mitään. Putkiremontti talossa, joten ääntä piisaa. Omiksi tarpeiksi. Porataan, ja sahataan, ja kilkutellaan muuten vaan niin, että tuntuu kun mun sängyn allakin ois joku keltakypäräinen mies pora kädessä! Kahden viikon päästä on lähdettävä pariksi kuukaudeksi evakkoon omasta kotoa! Järkyttävää!!

Viime yö meni töissä nenää niistäessä, ja nyt hirvittää mitä tuleman pitää. Viikonloppuna pitäis lähteä noiden "ipanoiden" valvojaksi laivaristeylylle "vanhoja" vahtimaan. Perjantaina menen katsomaan miten ne tanssii!!! Ja miten hienoja ne on. Itku siinä varmaan tulee!

Veivauksiakin olen harrastanut raivolla! Vihkoon lisääntyy tasaiseen tahtiin kaikenlaisia piirroksia, toteutan niitä sitten kunhan pääsen sinne evakko paikkaan.

 ympärille. Kivasti keikkuu korvissa!



 
 

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Veivausta ja visioita!

Tästä se lähtee! Kevät. Ihanaa. Nyt se ei vielä missään muualla näy, eikä tunnu, kun korvien välissä. Kohinoita on! Edellistä juttua ei ehdi toteuttaa kun jo seuraavaa pitäisi päästä kokeilemaan! Tällasia nää mun keväät on olleet jo monta vuotta. Nyt olen ottanut tavaksi kirjoittaa, tai piirtää, ylös kaikki totauttamis kelpoiset ajatukset, välillä kaikkia ei edes pysty toteuttamaan meikäläisen taidoilla. Vihkossa alkaa olla jo vaikka mitä, innolla odottelen taas yhden vision loppuun saattamista että pääsen käsiksi seuraavaan.

 Ai että minkä vision? No, olen taas pitkästäaikaa pistänyt näppini hopealankaan ja sen kieputtamiseen. Kieputtaminen on ehkä väärä, ei virallinen, nimitys tekniikalle jolla olen viime viikot koruja vääntänyt. Ja niitä kieputus malleja on ne visiot joita öisinkin pamahtaa pieneen päähän!!

Kas tässä! Veivattu on niin vietävästi! Kuparilankaa, kahta eri paksuutta ja öljyn värisiä (HAH! en osaa paremmin kuvailla) pieniä siemenhelmiä. Koukut väänsin itse koska valmiita ei sillähetkellä ollut. Laitan paremmat kunhan käyn ostoksilla, ajatuksen kanssa!
Kuparilanka tuntuu kädessä jotenkin notkeammalta kuin hopealanka, tiedä sitten kuvittelenko vaan. Näitä on kiva tehdä ja vaan taivas on kattona!







Ja seuraavaksi alankin suunnitella sivujen uudistamista! Miljalla on niiin kadehdittavan hienot! Tulis vaan Ville ja Milja käymään että saataisiin taas yhdessä retostella aikaan saannoksillamme! VIIIIIILLLLEEEEE TUUUU AUUTTTAAAAN ÄÄÄÄIIIITTTIII !!!!